Aurinkoa ja lunta

Launtain hiihtopäivä oli mainio. Aurinko paistoi koko päivän ja minä tietysti paloin naamasta. En uskonut että palaisin enää kun olin jo niin ruskea, enkä edelliselläkään kerralla ollut palanut vaikken käyttänyt silloinkaan aurinkorasvaa. Tyhmä kun on. Ja nyt olen sitten punainen.
Aurinkoisen päivän jälkeen tuli yöllä 15cm lunta. Päivää ennen ei ollut kaupungissa yhtään lunta ja nyt kaikki oli valkoista. Auringonpaiste tosin oli niin tuima, että puoleen päivään mennessä kadut ei olleet ainostaan lumettomia, vaan kuivia. Eikä katuja edes vaivauduttu siksi auraamaan. Nurmikoilla ja niityillä oli vielä onneksi lunta, että näki vähän aikaa edes valkoista. Minä sain kuitenkin luoda meidän pihatien, koska se on pohjoisen puolella eikä se niin nopeasti sula.
Tänään vuokraemäntä lähti Lontooseen ja on poissa kuukauden, eli talo on kokonaan minun käytössä. Se on hyvä. Täti vähän kupruilu kun yritin harjoitella laulua, joten nyt pääsen taas uudestaan tositoimiin. Muuten olemme tulleet toimeen erittäin hyvin.
Eilen oli tädillä käymässä sen poika perheineen. Minäkin sain kutsun päivälliselle ja se olikin varsinainen elämys. He ovat kaikki todella uskovaisia, joten meno oli välillä aika "mielenkiintoista". Esimerkiksi, perheen 7v poika halusi piirtää minulle kuvan ja sieltähän tuli kuva Jeesuksesta ristillä. Toisella puolella oli epäonnistunut yritys piirtää hämähäkkimies. Enpä ole aikaisemmin nähnyt lasten piirtävän ristiinnaulitsemisia. Suurin osa ruokapöytäkeskustelusta liittyi heidän seurakuntansa sisäiseen politiikkaan, joka tuntui olevan kovasti ongelmallinen. Täälläpäin osataan tehdä kaikista asioista kovasti hankalaa poliittista vääntöä. En ole oikein ymmärtänyt miksi kaikki on niin vaikeaa?

Tänään on ohjelmassa seinäkiipeilyä, jos vain seinällä on tilaa.

--T